 |
|
|
Luontovaikutukset
Satamahankkeessa toteutetaan laaja ympäristövaikutusten seuranta. Rakennusalueilla ja niiden lähiympäristössä tarkkaillaan säännöllisesti linnuston, kalaston, kasvillisuuden, pinta- ja pohjavesien sekä rakentamisen aikaisia työn suorittamiseen liittyviä vaikutuksia.
Ympäristövaikutusten seuranta on aloitettu vuosia ennen rakentamisen aloittamista ja sitä jatketaan vuosia hankkeen valmistuttua.
Ympäristöseurannoilla pyritään todentamaan syntyykö hankkeen rakentamisen ja toiminnan yhteydessä suunnittelun ja arvioinnin aikana esitettyjä ja/tai ennakoimattomia vaikutuksia. Seurannalla todennetaan myös torjunta- ja lievennystoimenpiteiden onnistumista sekä muutetaan ja/tai tehostetaan niitä tarpeen vaatiessa. Lisäksi seurannoista saadaan hyödyllistä käytännön vaikutustietoa muihin hankkeisiin sovellettavaksi.
Kaikkien seurantaosioiden kohdalla voitanee sanoa seurannan olevan laajin maassamme toteutettu, johtuen osittain hankkeen työalueen pituudesta (n. 18 km) sekä taajaan asutun alueen laajuudesta. Erilaisia tarkkailupisteitä hankealueella on useita satoja.
Pohja- ja pintavedet
Kalat ja vesistö
Kasvillisuus
Linnusto
Pintavesien, kuten avo-ojien, Porvarinlahden ja Kuusijärven laatua on tarkkailtu usean vuoden ajan ennen rakentamisen aloittamista. Rakentamistoiminnan aiheuttamat tunneleista poistettavat vedet - vuoto- ja käyttövedet - johdetaan joko viemäriverkostoon tai käsitellään tunnelin ulkopuolella ja johdetaan avo-ojien kautta maastoon. Poisjohdettavien vesien määrää ja laatua tarkkaillaan vesilupaehtojen edellyttämällä tavalla. Saatuja pintavesien määrä- ja laatutietoja verrataan ennen rakentamista saatuun tietoon ja haittojen ehkäisy määräytyy näiden toimenpiteiden perusteella.
Pohjavesien korkeusasemaa ja veden laatua tarkkaillaan maastoon asennetuista pohjaveden havaintoputkista ja olemassa olevista kaivoista. Pohjaveden korkeusasemasta on viimevuotisten erittäin kuivien ja toisaalta erittäin sateisten vuosien perusteella pystytty määrittämään "luonnolliset äärirajat". Veden käyttäytymistä seurataan sekä maa- että kalliopohjavedessä noin 300 pisteessä Vuosaari- Savio alueella. Seurannan tuloksilla ohjataan tunnelilouhinnan tiivistystä ja rakenteellisia ratkaisuja.
Sataman rakentamisen, ruoppausmassojen läjityksen, merihiekan oton ja väylän rakentamisen vaikutuksia seurataan vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman avulla.
Tarkkailuohjelmaan sisältyvät mm. sameuden (kiintoaineen) leviämiskartoitukset, vedenlaadun seurannat, sedimentti-, sedimentaatio- ja pohjaeläintutkimukset, kasvillisuuskartoitukset sekä kattavat kalastoa ja kalataloutta koskevat tarkkailut. Tarkkailualue on pohjois-eteläsuunnassa yli 20 km ja itä-länsisuunnassa yli 10 km.
Merialueen kasvillisuuden lisäksi maa-alueiden kasvillisuutta seurataan pääasiassa Labbackan Natura-alueen puustoisten soiden ja boreaalisten metsäluhtien alueella. Naturan ulkopuolisilla alueilla tarkkaillaan muutamia koealoja Savion tunnelilinjan yläpuolisilla alueilla.
Kasvillisuusseurannassa pyritään herkimmillä alueilla koealojen kasvillisuuteen perustuen selvittämään mahdollisia muutoksia. Kasvillisuusseurannasta saadaan oheistietoa myös linnustoseurantaan.
Linnuston seuranta painottuu maalla Porvarinlahdelle, jonka ympäristössä olevia linnustoalueita tarkkaillaan vertailualueina. Merialueella tarkkaillaan merkittävimpien luotojen linnustoa. Päätavoitteena on selvittää mitä vaikutuksia hankkeella on pesimälinnustoon, lajiston koostumukseen, eri lajien parimääriin ja elinpiirin sijoittumiseen. Seuranta on laajin hankekohtainen seuranta mitä on maassamme koskaan toteutettu.
|